TUTUSTU mitä me osaamme ja teemme
TUTUSTU mitä me osaamme ja teemme

Close

Palvelut

Ota yhteyttä

KAHVIA VAI TEETÄ? Piipahda luonamme.
Mitä järjestelmäintegraation trendeille kuuluu vuonna 2019?

Blogi helmikuuta 13, 2019

Mitä järjestelmäintegraation trendeille kuuluu vuonna 2019?

Mitä järjestelmäintegraation trendeille kuuluu vuonna 2019? Kysyimme tästä Enfon Jukka Hiltuselta ja Anders Wasénilta.

Teknologiaentusiasti, Senior Consultant Jukka Hiltunen toimii integraatio- ja API-kehityksen hands-on -kehittäjänä ja arkkitehtinä, pyrkien tarjoamaan asiakkaille tuoreinta ja oleellisinta teknologianäkemystä.

Senior Solutions Architect Anders Wasén työskentelee b2b- ja API-asioiden parissa ja auttaa Enfon asiakkaita muun muassa integraatioon liittyvässä suunnittelussa.

Mitkä ovat API-maailman tärkeimmät trendit?

Jukka: APIt eivät sinänsä ole ollenkaan uusi asia, mutta toisin kuin ennen, nyt meillä on yksinkertaisia, standardoituja tapoja julkaista erilaisia rajapintoja. APIt ovat enemmän liiketoiminnan kuin teknologian disruptio. Ajattelen API-taloutta toisaalta rajapintojen tarjoamisen ja toisaalta kuluttajapuolen kautta. Kuluttajapuolella on mainittava itsepalvelu APIt (self service API). Rajapintojen pitää olla yksinkertaisia ja hyvin dokumentoituja ja tavallaan tuotteen kaltaisia, jotta kuluttajat niitä mielellään käyttävät. Yksi iso APIn soveltaja on mobiilimaailma, joka tarvitsee rajapintoja valtavaan määrään mobiilisovelluksia. Rajapintojen tarjoajille tärkeitä seikkoja huomioitavaksi ovat tietoturva ja skaalattavuus. Organisaatioiden liiketoiminnasta vastaavien pitäisi ymmärtää, mitä API tekee ja miten se muutetaan rahaksi – ja tätä niissä myös paljon mietitään. APIn avulla dataa voidaan hyödyntää periaatteessa miten tahansa. Ydinkysymys kuuluu, miten se muutetaan lisäarvoksi.

Anders: Avoimuus ja standardointi ovat koko ajan tärkeämmässä asemassa. Omaa dataa pitää päästä jakamaan sujuvalla, hallitulla ja turvallisella tavalla. API-talous voi olla vähän hankala termi, mutta kyse on pohjimmiltaan liiketoiminnasta. Esim. PayPalin tai eBayn kaltaiset yritykset hyötyvät kehittämistään rajapinnoista, koska ne voivat myydä niitä. Suurimmalla osalla niistä yrityksistä, joiden kanssa me teemme töitä, ei kuitenkaan ole sellaista liiketoimintamallia, jossa ne myisivät dataa APIensa kautta. Sen sijaan ne tarjoavat rajapintojaan lisä- tai erillispalveluna omille asiakkailleen.

Pilvi ja hybridipilvi – mitä niistä pitää tietää?

Anders: Pilvipalvelujen tarjoamisen kannalta alustan saavutettavuus on valtavan tärkeä asia, samoin skaalattavuus ja tietoturva. Kun vielä muutama vuosi sitten yritimme myydä yrityksille pilvi- tai hybridipilviratkaisua, meille usein vastattiin, että ”emme luota pilvitoimittajiin, vaan haluamme pitää datamme omissa tiloissamme”. Nyt vihdoin on alettu ymmärtää, että IBM:llä, Googlella, Amazonilla ja Microsoftilla on käytössään todennäköisesti maailman parhaat tietoturva-asiantuntijat. Nämä yhtiöt ovat rakentaneet ja tiukentaneet pilvijärjestelmiään vuosien ajan, ja ne voivat investoida tietoturvaan valtavan paljon enemmän kuin mikään muu yksittäinen yritys.

Jukka: Kansainväliset ohjelmistoyhtiöt käyttävät valtavasti rahaa tuotekehitykseen, ja tuotteiden käytön aloittaminen ja prototyypitys onnistuvat käytännössä ilman alkuinvestointeja. Tuotteet skaalautuvat rajattomasti ja ovat kustannustehokkaita. Niin kutsutuissa cloud native -sovelluksissa voi olla valmiina ominaisuuksia, jotka tekevät integroinnin helpoksi eri sovellusten välillä. On tietysti tilanteita, joissa on perusteltua käyttää on premise -ratkaisua, esimerkiksi tehdyt isot investoinnit lisensseihin, latenssi tai erilaiset määräykset, jotka kieltävät ulkopuolisten palvelimien käytön. Hybridipilvi taas tarkoittaa sitä, että ajetaan pilvipalveluja tai samaa sovellusta sekä on premise että off premise. Esimerkiksi niin, että käyttää IBM:n Cloud Privatessa ja julkisessa pilvessä samoja palveluja.

Mitä pitäisi ajatella mikropalveluista?

Anders: Mikropalveluissa on kyse kuorman jakamisesta ja toimintojen muuttamisesta monoliittista paremmin hallittavaan ja monistettavaan malliin. Yksi tärkeimmistä mikropalvelujen eduista on se, että muutokset voi tehdä vain niihin ilman, että riskeeraa koko sovelluksen toiminnan. Mikropalveluihin siirryttäessä on tärkeää ensin tuntea oma järjestelmäarkkitehtuuri sovellusten näkökulmasta. Ensimmäinen askel on suunnittelu. Tutki, mitä sellaisia sovelluksia teillä on ja mitä sellaisia teillä käytetään, jotka hyötyisivät mikropalveluista. Monet asiakkaistamme käyttävät mikropalveluja menestyksekkäästi. Aihe on nyt kaikkien huulilla ja moni miettii, että olisiko aika alkaa sorvata omista sovelluksista mikropalveluja. Heille sanoisin, että pysähtykääpä ja miettikää ensin tarkkaan, miksi haluatte niin tehdä.

Jukka: Juuri niin, sillä teknologia itsessään ei korjaa prosesseja. Merkittävimpiä syitä mikropalvelujen käyttöön on, että ne tarjoavat nopeaa kehittämistä ja tehokkaan tavan mukautua muutoksiin. Monessa organisaatiossa on tarve saada tuotteet hyvin nopeasti markkinoille. API First -suunnitteluperiaatteessa eri tiimit voivat tehdä kehitystyötä rinnakkain APIa vasten, vaikka sovellusta ei vielä ole käytännössä olemassa. Toisinaan törmää kokemuksiin, joissa keskitetty integraatioratkaisu on paisunut monimutkaiseksi. Jos niin on, oikea lääke tilanteeseen on parempi integraatioiden hallinnointi eikä uusi teknologiamalli. Mikropalvelut ovat moderni tapa tehdä sovelluskehitystä. Täytyy vain tietää, miksi siihen ryhtyy, kuten Anders sanoi.


Blogin jatko-osassa pilvi- ja integraatioarkkitehtuurin asiantuntija Ilari Rönnberg Enfosta jatkaa järjestelmäintegraatiotrendien käsittelyä. Lue toinen osa täältä.