TUTUSTU mitä me osaamme ja teemme
TUTUSTU mitä me osaamme ja teemme

Close

Palvelut

Ota yhteyttä

KAHVIA VAI TEETÄ? Piipahda luonamme.

Blogi huhtikuuta 10, 2019

ICT-alan yliopistokoulutus ei vastaa kysyntään

Paljon puhutussa rakenteellisessa työttömyydessä työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Miksi ongelmia on myös juuri valmistuneilla opiskelijoilla, joiden tietojen ja taitojen voisi olettaa olevan ajantasaisia? Miten yhteystyötä oppilaitosten ja yritysten välillä voitaisiin kehittää toimivammaksi? Teknologiajohtajana Enfolla toimiva Mika Naatula ottaa kantaa ICT-alan koulutukseen.

Yhteistyö yritysten ja yliopistojen välillä saattaa kuulostaa arkipäiväiseltä, mutta ict-alalla mahdollisuuksia jää nykyisin paljon hyödyntämättä. Yliopistojen koulutustarjonta ja sitä kautta valmistuvien opiskelijoiden osaaminen eivät usein vastaa yritysten tarpeisiin.

Nykyiselläänkin toki innokkaita harjoittelijoita ja opinnäytetyön tekijöitä otetaan mielellään töihin yrityksiin, etenkin jos on toiveita työsuhteen jatkuvuudesta myös harjoittelujakson päätyttyä. Pätkätyöt eivät tällä alalla ole kenenkään etujen mukaisia johtuen pitkästä ”sisäänajoajasta”, joka vaaditaan ennen kuin osaajat saadaan kunnolla mukaan tuottavaan työhön.

Nopea kehitys pohjautuu hyvään perusosaamiseen. Ict-alan yliopistokoulutuksen ja liike-elämän osaamistarpeiden yhteensopivuudessa on ongelmia johtuen alan kehityksen luoteesta. Perinteisemmillä aloilla suuri osa innovoinnista tapahtuu yliopistoissa ja niihin kytköksissä olevissa tutkimuslaitoksissa. Ict-alan erikoispiirre on se, että valtaosa innovoinnista ja kehityksestä tapahtuu alan johtavissa yrityksissä, osin Suomessakin, mutta suurimmaksi osaksi monikansallisissa osaamiskeskuksissa ja yhteisöissä.

 

Nopea kehitys pohjautuu hyvään perusosaamiseen

Ict-alan kehitys on tunnetusti nopeaa ja yliopisto-opetuksen pitäminen ajantasaisena kieltämättä vaativa tehtävä. Opetusohjelmiin olisi pystyttävä sopivasti ennakoiden valitsemaan ne aihealueet, menetelmät ja tekniikat, jotka ovat voittavalla polulla eli tulevat käyttöön päivittäisessä tekemisessä. Onneksi tälläkin alalla on sentään myös paljon pysyvää tai suhteellisen hitaasti  kehittyvää perusosaamista, joissa tasokas yliopisto-opetus on vertaansa vailla. Kaikki datan ja informaation käsittely pohjautuu matematiikkaan ja tilastotieteisiin, eikä ihmisen oma käyttöliittymä eli aistit ja aivot pohjimmiltaan muutu mihinkään ainakaan nopeasti. Myös tietojenkäsittelyn puolella on paljon pysyvää. Esimerkiksi relaatiotietokantojen perusperiaatteet eivät ole muuttuneet mihinkään vuosien kuluessa ja niihin pohjautuvat ratkaisut ovat edelleen varsin käyttökelpoisia.

Uusi koulutus vastaa tarpeisiin. Tällä hetkellä datatieteilijöiden eli data scientistien kysyntä käy yritysmaailmassa kuumana. Itä-Suomen yliopisto on käynnistänyt datatieteen koulutuksen  kehittämistyöryhmän, jonka tehtävänäon suunnitella datatieteen koulutusta sekä datatieteen maisteriohjelman perustamista Itä-Suomen yliopistossa. Työryhmä koostuu kaikkiaan neljästätoista
jäsenestä, jotka edustavat pääosin yliopiston eri tiedekuntia. Edustettuina ovat luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, filosofinen tiedekunta, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

Olen mukana työryhmässä tuomassa näkemystä yrityspuolelta. Pyrin osaltani huolehtimaan, että tuleva koulutusohjelma tuottaa osaajia, joilla on kysyntää moderneja tieto-ohjattuja palveluja tuottavissa yrityksissä. Suunniteltava koulutusohjelma nojaa vahvasti jo olemassa oleviin tilastotieteen ja tietojenkäsittelyopin kursseihin, mutta toivon siihen lisää elementtejä muun muassa tiedon laadunhallinnan ja tietointegraation alueille. 

Yliopistojen satsaukset tutkimukseen ja alan kehitykseen ovat erittäin hyödyllisiä yrityksille, ja tietoa näistä saadaan siirtymään paitsi työllistyvien opiskelijoiden kautta myös suorien yrityskontaktien välityksellä. Yrityskontaktit voivat parhaimmillaan tuoda yliopistoille ja opiskelijoille myös tuoretta näkemystä siitä, mihin suuntaan liike-elämässä ollaan menossa ja millaista osaamista oikeasti  tarvitaan. Yritykset hyötyvät, kun valmistuvat opiskelijat saadaan entistä nopeammin mukaan käytännön tekemisen työelämässä. Yliopistot voivat näin tehokkaammin täyttää tehtäväänsä tuottaen hyvin työllistyviä yhteiskunnan jäseniä.

 

Mika Naatula
Teknologiajohtaja
 

Teksti on alun perin julkaistu Tivin numerossa 3/2019