Skip to main content

Kuva

Image

Integration services meeting Enfo
Blogi

Julkinen pilvi - pilvimaturiteetin kehittyminen vuosien 2018 ja 2020 välillä

Sisältökappaleet

Image

Jani Rusanen

Text

Miten julkisten pilvipalveluiden käyttö on lisääntynyt suomalaisyrityksissä kahden vuoden aikana? Onko kyvykkyys pilvipalveluiden käyttöönotolle ja niiden hallinnalle kehittynyt? Teimme vuonna 2018 Tivin CIO 2018 -tapahtumaan osallistuneille suomalaisyrityksille kyselyn pilvipalveluiden käytöstä sekä niihin liittyvistä kyvykkyyksistä. Uusimme kyselyn tänä vuonna asiakkaillemme vertaillaksemme pilvimaturiteetin kehittymistä kahden vuoden aikana.

Alla oleva graafi kuvaa organisaatioiden pilvimatkan tilaa. Se pohjautuu pilvipalveluiden käytön (Cloud Adoption) ja pilvipalveluiden hallinnan (Cloud Governance) yhteistulokseen, jonka perusteella yritys voidaan asettaa johonkin neljästä vaiheesta:

  1. Reaktiivinen kehitys: yrityksellä ei ole selkeää strategiaa pilvipalveluiden käytön hallittuun lisäämiseen, vaan pilvipalveluita otetaan käyttöön tapauskohtaisesti – jos otetaan. Kyvykkyyden ja kokemuksen puute voi aiheuttaa liiketoimintaratkaisuiden täyttämisen perinteisillä palvelumalleilla, jolloin toteutukset eivät kehity toiminnallisesti eivätkä kustannustehokkaasti.
  2. Liiketoiminnallinen innovointi: pilvipalveluita otetaan käyttöön nopealla syklillä täyttämään liiketoiminnallisia vaatimuksia, mutta kokonaishallinnassa ja kyvykkyydessä on petrattavaa. Kumppanit (sekä teknologiset pilvitoimittajat, että palveluita/ratkaisuja tuottavat toimittajat) valitaan liiketoiminnoittain ja jopa projekteittain, mikä aiheuttaa kumppaniekosysteemin hallitsemattoman kasvun.
  3. Operatiivinen erinomaisuus: kyvykkyys hallita kokonaisuuksia on varmistettu ennen palveluiden laajaa käyttöönottoa. Yrityksillä on selkeät toimintamallit ja valmis kumppaniekosysteemi toteuttamaan ratkaisuita ja parhaimmassa tapauksessa kyky tuottaa toteutuksia myös ketterin menetelmin. Miinana voi pahimmassa tapauksessa olla yliajattelu – tehdään suunnitelmaa ja hallinnollista kerrosta ilman kokemusta pilvipalveluiden käyttöönotosta.
  4. Liiketoiminnallinen arvo: kun kyvykkyydet ovat kunnossa ja pilvipalveluita hyödynnetään halutussa laajuudessa, ollaan tavoitellussa tilanteessa. Yrityksellä on riittävä, oma kompetenssi hallitsemaan kokonaisuutta, jota kumppaniekosysteemi tukee.

Image

Julkinen pilvi - maturiteetti

Text

Kyselyn tulos vuonna 2018

Kyselyn mukaan yritykset olivat vielä varsin alkuvaiheessa pilven käytön suhteen – keskimäärin kuusi ratkaisua tai järjestelmää kahdestakymmenestä oli toteutettu julkisen pilven avulla. Pääosin yrityksillä oli käytössään pilvipalveluiden avulla toteutetut sähköposti- ja henkilöstönhallintajärjestelmät (kummassakin 65 % vastanneista). Yli puolessa (55 %) yrityksistä pilvipalvelut olivat kirjattuna yrityksen IT- tai liiketoimintastrategiaan ja vajaassa puolessa (45 %) julkisten pilvipalveluiden ja perinteisten palvelumallien kuluja oli verrattu. 

Kääntöpuolella yritykset eivät olleet ottaneet käyttöön pilvestä tuotettuja tuottavuustyökaluja (vain 30 % vastaajista) eivätkä tiedostonjakopalveluita (25 % vastaajista), ja sisäisen viestinnän työkalutkin olivat käytössä vain 45 % yrityksistä. Keskitetty identiteetinhallinta oli käytössä vain neljäsosalla yrityksistä ja vain kolmasosa yrityksistä tunnisti heillä olevan saumattomasti toimivan hybridiympäristön, jossa hyödynnetään sekä julkisen pilvipalvelun että perinteisessä palvelumallissa olevia komponentteja.

Image

Julkinen pilvi - maturiteetti

Text

Näistä syistä johtuen yritykset olivat luomassamme nelikentässä reaktiivisen kehityksen vaiheessa, jossa sekä pilvipalveluiden hyödyntäminen että niihin liittyvä kyvykkyys olivat alhaisella tasolla. Vain pieni osa yrityksistä oli siirtynyt maturiteettiasteikossa keskimmäiselle tasolle, joka osoittaisi laajamittaisempaa palveluiden hyödyntämistä ja/tai hallintakyvykkyyksien löytymistä.

Kahden vuoden kehitys

Viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut kehitys näkyy sekä hallinnallisen kyvykkyyden että pilvipalveluiden käytön kasvuna. Siirtymä on myös ollut keskimäärin oikeaan yläkulmaan suuntautuvaa, jolloin nähtävissä on balanssi pilvipalveluiden käytön kasvun sekä hallintamenetelmien kehittymisen osalta. Hallintaa siis kehitetään sitä mukaa, kun tarpeita esiintyy, ja toisaalta taas eri palveluiden määrää pyritään lisäämään hallitusti.

Mitkä olivat keskeisimmät muutokset? Palveluiden osalta merkittävästi kasvoivat seuraavien pilvipohjaisten palveluiden/järjestelmien käyttö:

  • Sähköposti: 2020: 95 % vastaajista (2018: 65 %)
  • Kollaboraatiotyökalut: 2020: 90 % (2018: 45 %)
  • Tiedostonjako: 2020: 75 % (2018: 25 %)
  • Tuottavuustyökalut: 2020: 60 % (2018: 30 %)
  • Projekti-/portfolionhallinta: 2020: 50 % (2018: 35 %)

Lisäksi tuotekehitysympäristöt olivat selkeästi nousussa. Vuonna 2018 mikään yrityksistä ei ilmoittanut tuotekehitysympäristöjen olevan julkisissa pilvipalveluissa, mutta viimeisimmässä kyselyssä tuotekehitys oli siirretty pilveen jo 15 % yrityksistä. Huomattavaa on se, että latenssikriittiset järjestelmät tai vahvasti operatiiviset järjestelmät (liiketoimintakriittiset tuotanto-, toimitusketjujen hallinta- ja teollisuusjärjestelmät) eivät ole vielä siirtyneet pilvipalveluihin.

Hallintakyvykkyyksien osalta kehitystä on tapahtunut seuraavissa osa-alueissa:

  • Pilven ja perinteisen palvelumallin kattava hybridipalvelu: 75 % vastaajista (2018: 35 %)
  • Keskitetty identiteetinhallinta: 60 % (2018: 25 %)
  • Pilvipalveluiden kulujen vertaaminen perinteiseen palvelumalliin: 75 % (2018: 45 %)
  • Organisaation ja palvelutoimittajien pilvipalveluosaaminen on kartoitettu: 20 % (2018: 5 %)
  • Pilvipalvelut ovat osana liiketoiminta- tai IT-strategiaa: 65 % (55 %).

Selkeimmät kehitettävät kohteet ovat muun muassa kirjatun pilvihallintamallin tai -politiikan luomisessa sekä kulu- ja kapasiteettioptimoinnin automatisoinnissa. Nämä kaksi osa-aluetta kulkevatkin käsi kädessä, kun yhteisesti kirjattu pilvipolitiikka auttaa keskitettyjen automatisointipolitiikkojen luomisessa ja näin ollen kustannustehokkuuden parantamisessa.

Lataa maksuton opas: Pilvihallintamallin rakentaminen

Puutteita löytyy myös palvelukohtaisten poistumisstrategioiden kirjaamisessa. Yritykset eivät ole harvoja poikkeuksia (5 % vastaajista) lukuun ottamatta ottaneet huomioon, miten palvelut voi siirtää pilvipalvelusta toiseen tai takaisin perinteiseen palvelumalliin.

Image

Julkinen pilvi - maturiteetti

Text

Kuten yllä olevasta nelikentästä nähdään, yksikään yritys ei ole enää täysin matkansa alussa ja melkein puolet yrityksistä on jo päässyt maturiteetissa keskimmäiselle tasolle. Maturiteettiasteikolla korkeimmalle tasollekin on jo päästy, mutta suurimmalla osalla siihen on vielä matkaa.

Ennustus vuodesta 2022

Vaikka kristallipalloa ei työkalupakista löydykään, on herkullista miettiä, kuinka pilvimaturiteetti suomalaisyrityksissä kehittyy kahden vuoden sisällä. Tätä blogia kirjoitellessani maailma on myllerryksien kourissa COVID-19-pandemian takia. Tämä on osaltaan myös vauhdittanut pilvipalveluiden hyödyntämistä ainakin loppukäyttäjäpalveluiden suhteen, kun työn tekeminen on siirtynyt yhtäkkiä toimistoilta koteihin.

Pilvipalveluiden käyttö tulee varmasti lisääntymään ajan saatossa entisestään ja siirtymään yhä enemmän ja enemmän liiketoimintakriittisiin ratkaisuihin nyt, kun esimerkiksi perus-IT-, henkilöstönhallinta- ja asiakkuudenhallintajärjestelmät sekä erinäiset talous- ja liiketoimintaraportointiratkaisut ovat jo siirtyneet pilveen.

Fokus tulisi siis tässä vaiheessa laittaa hallintakyvykkyyksien kehittämiseen. Haastan yritykset aloittamaan näistä kolmesta asiasta:

  1. Pilvihallintamallin tai -politiikan luominen: kirjatulla politiikalla yritys ja erityisesti IT saa kontrollia pilvipalveluiden käyttöön, mutta antaa samalla liiketoiminnoille vapauksia kehittää ratkaisuja valitsemallaan teknologialla, valitsemansa kumppanin kanssa. Politiikan avulla pystytään myös saamaan toiminnallista tai kustannuksellista tehokkuutta sekä lisäämään tietoturvaa muun muassa parhaiden käytäntöjen, keskitettyjen palveluiden (lokitukset, varmistuskäytännöt, identiteetinhallinta, kustannusraportointi jne.) ja automatisointipolitiikkojen muodossa.
  2. Tunnista oman organisaation tai kumppanin valmis pilviosaaminen: on hyvä tiedostaa, mistä pilviosaamista on saatavilla, ennen kuin sitä tarvitsee. Mikäli nykyisestä kumppaniekosysteemistä ei löydy pilviosaamista, varaudu jo etsimällä sopiva kumppani. Näin mahdollistat nopean toiminnan, kun sille on tarve.
  3. Huolehdi jatkuvuudesta: kun liiketoiminnan kannalta kriittinen ratkaisu tai järjestelmä luodaan tai se siirtyy julkiseen pilveen, tulee jatkuvuus varmistaa. Se tarkoittaa sekä operatiivisia prosesseja ja kyvykkyyksiä, että jatkuvuussuunnitelman tekemistä. Jatkuvuussuunnitelmassa tulee varmistaa myös tapa, jolla ratkaisu voidaan siirtää toimimaan saman pilvipalvelun toisessa lokaatiossa, kokonaan toisessa pilvipalvelussa tai toteuttamalla kriittiset toiminnallisuudet korvaavilla toimintatavoilla. Loppujen lopuksi julkiset pilvipalvelutkin ovat konesaleihin ja fyysiseen rautaan perustuvia kokonaisuuksia, joissa voi olla ajoittain pahojakin ongelmia.

Pilvimaturiteetti tulee todennäköisesti näyttämään alla olevan kuvan mukaiselta kahden vuoden päästä.

Image

Julkinen pilvi - maturiteetti

Text

Siirtymä kohti oikeaa yläkulmaa jatkuu edelleen. Yritykset ottavat julkisia pilvipalveluita käyttöön enenevissä määrin, mutta samalla huolehtivat operatiivisten ja hallinnollisten kyvykkyyksien edistämisestä. Reaktiivisen kehittämisen osioon jää pääsääntöisesti yrityksiä, jotka eivät jostain syystä – esimerkiksi lokaatioon liittyvät määräykset – pysty pilven palveluita hyödyntämään täysimääräisesti. 

Viimeisen kahden-kolmen vuoden aikana pilven ympärillä ollut hype on korvautunut arjen realismilla, jonka ennustan johtavan seuraavan kahden vuoden aikana merkittävään julkisen pilven hyödyntämiseen niin, että se alkaa tuottamaan myös merkittävää lisäarvoa suomalaisille yrityksille. Kuinka lopulta käy – sen vain aika näyttää.

Jani Rusanen, VP Solution Architecture, on työskennellyt jatkuvien IT-palvelujen parissa Enfolla yli 10 vuotta. Viimeiset pari vuotta hän on keskittynyt pilvipalveluiden ja -ratkaisujen tuottamiseen asiakkaille - ei teknisten logojen kautta vaan liiketoimintahyöty edellä.

Jaa